Jos minulla olisi eilen ollut ylimääräistä niin olisin ihan varmasti sen myös vetänyt. Onneksipa ei ollut... Muistin, että yksi ylimääräinen viiva olisi ollut, mutta olin senkin jakanut annoksiksi loppuun, joten oli pakko mennä suunnitelman mukaan. Taas tuntuu, että retkahduksen rajamailla mennään. Annos ei meinaa riittää, varsinkin nuo päivät ovat vaikeita, kun se tippuu. Toivon mukaan huominen on taas se päivä, kun elimistö on taas tottunut annoksen vähentymiseen. Ehkä sekin vaikuttaa, että pilvikin loppui, eikä voi turvautua edes siihen. Viina ei oikein ole se mikä auttaisi minua. Tai ainakin pitäisi olla rauhoittavia ensin alla ;) Pelkkä viinan vaikutus ei ole mun suosikki. Mieluummin olen ilman. Eilen joutui todella purra hammasta, etten olisi niitä viivoja vähentänyt tiputuksen loppupäästä. Töissä olikin sen verran vauhtia ja vaarallisia tilanteita, ettei ehtinyt pohtimaan juuri omaa oloaan. Sehän se yleensä onkin vaikein kohta päivässä, kun on enemmän aikaa ja ehtii pohtia tuntojaan eikä ole muuta ohjelmaa. Eilen jouduin ottamaan ne päivän kakkos vedot aika aikaisin, mikä vaikeutti sitten illan olotilaa.

 Tämä päivä tuntuu vähän samalta kuin eilinen. Toivottavasti kakkos vetojen jälkeen helpottaa.. Olisi mukava päästä illalla vähän kuntoilemaankin...